tiistai 5. kesäkuuta 2012

Virginia City, 1965, perusseiska

Jaska Filppulan Virginia City, 1965 keräsi pisteitä hitusen yli seiskan verran. Tällä kertaa raati oli kohtuullisen samanmielinen, arvosanat vaihtelivat kuuden ja kasi plussan välillä. Kuitenkin kommentit kuuluivat, että teos oli vaikea arvioida. Hyviä ansioita olivat asiantuntevuus ja kelvollinen taustatyö, huonoja taas heikon tarinan ja ihmisten jääminen etäiseksi.

Monet asiat kirjassa jäivät osalle meistä epäselviksi, mikä kai saattaa olla hyvän tai ainakin arvostetun kirjan merkki. Esimerkiksi Jassu ei ymmärtänyt loppua (eikä sitä kukaan myöskään aukottomasti selittänyt): Tuliko Prudencelle keskenmeno? Onko Prudence kuollut? Missä kaupungissa ollaan?

Kirjan kaari ja kronologia taas jäivät allekirjoittaneelle epäselväksi. Loppu ja alku olivat ilmeisesti myöhempää aikaa kuin keskikohta. Omituisin erehtyminen oli luulla isoa ja tavallisen näköistä iowalaista maalaistyttöä eli Prudencea koko kirjan ajan kiinalaiseksi. Mutta tähän kai vaikuttivat ne samat kummalliset aikahypyt, jotka sekoittivat juonenkulun.

Tyylillisesti mietimme syytä siihen, että ihmiset puhuivat niinkuin jenkit eivät puhuisi. Juonsiko hassu kieli juurensa suomalaisperäisten maahanmuuttajien kielestä, vai oliko se vain "huono käännös". Siitä olimme kuitenkin yhtä mieltä että kirjaan oli jollain tapaa kuitenkin hyvin saavutettu Amerikan Sielu suomen kielellä.

Rakenteen ansioksi luimme lehtileikkeet ja radiopätkät jotka kivasti rytmittivät kerrontaa. Tosin Paksun mielestä kukaan ei voisi moisia monologeja radiossa laukoa.

Yleisesti kirjan henkilöihin oli vaikea samaistua, mutta Prudence oli ainut hyvä ja kiinnostava tyyppi. Useimmat meistä olivat sitä mieltä että Prudencen lapsuus ja nuoruus oli kirjan parasta antia, myös keskikohdan Joey Moobs -kertomus sai kannatusta. Kaiken kaikkiaan kirja sai tuomion ihan-jees-ei-huono-mutta-yhdentekevä-tuokiokuva.

Seuraavaksi kirjaksi arvottiin kaksi ääntä saanut Moby Dick. Muut ääniharavat kahdella äänellä olivat Dracula ja Ender's game. Tämänkertaisen kipin kenties mahtavin saavutus oli kuitenkin se, että saimme vähän karsittua huttua pois kirjalistalta. Editoitu versio tulossa tänne blogiin ennen seuraavaa purkua.

Ei kommentteja: