Olutravintola Pikkulinnun viileähkössä, mutta muuten miellyttävässä ympäristössä purettiin nobelkirjailija Hessen teos Arosusi. Historiallisesti kaikki kipiläiset pääsivät tilaisuuteen paikalle. Arosusi sai lähes kaikilta kipiläisiltä yli yhdeksikön arvosanan, ja keskiarvoksi tuli 9+.
Sekavahkossa ja poukkoilevassa purkukeskustelussa esiin nousi ensimmäiseksi kirjan keskeinen teema eli monipersoonaisuuden kuvaaminen. Kirjaa lukiessaan joutuu pohtimaan, ketkä kirjan henkilöistä olivat oikeita henkilöitä ja ketkä Harryn persoonia. Esim. oliko Hermine oikea henkilö vai sivupersoona, jonka Harry tappoi, koska halusi tappaa itsensä? Entä oliko Pablokin kuvitelmaa?
Kirja rakentui useasta osasta, joista toiset miellyttivät lukijoita enemmän ja toiset vähemmän. Alun kertojanääniosuus oli siitä erikoinen, että siihen ei palattu missään vaiheessa uudestaan. Arosusikirjaosuus oli toisten mielestä hyvä porvarillisuus- ja eläimellisyyskuvauksineen, toiset taas eivät siitä pitäneet. Joidenkin mielestä kirja lähti lentoon vasta siinä vaiheessa, kun Hermine astui mukaan kuvioihin. Parhaimpana osuutena pidettiin yleisesti bile-osuutta, jossa varsinkin helvettiepisodi teki vaikutuksen. Lopun autojenampumiskohtausta pidettiin sen sijaan epämiellyttävänä ja vaikeastiymmärrettävänä (mutta toisaalta hauskan absurdinakin). Hieman huvittavakin osuus oli joidenkin mielestä: ei pidetty kovin lennokkaana ajatuksena että koneiden ja ihmisten taistelussa koneita edustavat autot. Joitain selityksiä ampumiselle keksittiin, mm. lähestyvä sodan uhka.
Kirjasta välittyi sotien välisen aikakauden tunnelma. Kuitenkaan kaikki lukijat eivät olisi sijoittaneet kirjaa ilmiselvästi Saksaan, vaan ehkä Itävaltaan tai Pariisiin. Aikakaudestaan kertoo lukijoita miellyttänyt hienostuneen vihjaileva tapa kertoa asioista, kuten homoseksuaalisuus, jotka 1900-luvun alkupuolella olivat vaiettuja.
Lopuksi pohdittiin, miksi kirja oikeastaan saikaan kipiläisiltä niin hyviä arvosanoja. Vastaus kiteytyy ehkä modernin ihmisen onnistuneeseen kuvaamiseen: kirja kuvaa modernin ihmisen tuskaa, arvojen ja omakuvan pohdintaa. Tämän lisäksi Harryn elämäntapa vaikutti oikeastaan aika hauskalta: hän vain nautti burgundia ja elsassilaista kaiket päivät, kuunteli musiikkia, osallistui juhliin jne. Monet kirjan jutuista olivat hyviä ja osuvia, ja loppukin oli toiveikas. Lisäksi, etukäteisarveluista poiketen, kirja oli ilahduttavan helposti lähestyttävä.
Uuden kipikirjan arvonnassa äänet jakautuivat tälläkin kertaa usealle teokselle. Suosituin teos kolmella äänellä oli Kravun kääntöpiiri. Kaksi ääntä saivat Kylmäverisesti ja Peltirumpu. Yhden äänen saivat Grimmin sadut, Sota ja rauha, Medeia, Mies vailla ominaisuuksia, Odysseus, Liisa ihmemaassa, Saatana saapuu Moskovaan, ja valituksi tullut Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti