Mutta miksi näin hyvä arvio? Kaikki eivät pystyneet määrittelemään miksi kirja oli hyvä, välillä lukukokemus oli aikamoista tahkoamista. Päähenkilö antoi koko ajan periksi eikä voinut pitää kiinni päätöksistään. Hahmot olivat yleisestikin tyhmiä, esimerkinomaisia, joihin ei voinut samaistua.
Kirjan päähenkilön holtittomuus koettiin kuitenkin viehättävänä. Krapujen jälkeen luettavaksi tuli Saatanalliset Säkeet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti